duunari

Olen koko päivän kuullut asiakkaisen vittuilua ja ollut TODELLA lähellä sanoa takaisin jotain, joka olisi luultavasti ollut peruuttamatonta. Päivääni ei piristänyt yhtään se, että radiosta tuli k-marketin mainos "kauppias hoitaa homman". Siis mitä helvettiä, entäpä ne kaikki työntekijät? Kyllä tässä taas duunareita sorretaan ja pomot syntyy aina kultalusikka suussa.

Olen työurani aikana aina pyrkinyt pitämään suuni kiinni. Ottanut vastaan sen ihmisten vittuilun kuinka asiakaspalvelija on täysi nolla, pelkkä työntekijä. Mitäpä tekisivät nämä ihmiset jos ihminen sieltä tiskin takaa katoaisi ja tilalle tulisi automaatti. Valittaisivat. Ainoa puoli sillä automaatilla olisi, että sillä ei ole tunteita. Välillä luulen, ettei ole minullakaan mutta kyllä se vain kirpaisee jos suu supussa joutuu kuuntelemaan paskaa. Yritän aina puolustaa kyllä itseäni mahdollisimman asiallisesti. Muutaman kerran en ole siinä onnistunut ja asiakas on suuttunut. Takaisin on kuitenkin tullut, ehkäpä ymmärtänyt minunkin olevan ihminen.

Pelkään sitä päivää kun päässäni naksahtaa. Se on päivä, kun en säästele sanojani, en sääli itkevää asiakasta tai ota vastaan huonoja vitsejä. Tuo päivä tulee olemaan elämäni viimeinen työpäivä luultavasti. Tuon päivän jälkeen makaan pehmustetussa huoneessa tai lyijyn raskaan lukitun oven takana.