tiistai 10. helmikuuta 2009

nyt loppu mammailu

aivan kaamee paikka se neuvola. Sanon itseni irti jokaisesta mahaansa kantavasta mammasta. Eilinen oli yhtä tuskaa ja jatkuu vaan! Heti neuvolan jälkeen päätin, että nyt poiketaan myös ruokaostoksilla kun tänne asti on perhana päästy. Ei selvitty siitäkään ilman sitä valitusta, kuinka mahaa painaa ja heikottaa. RUOKAOSTOKSISTAKAAN!

Tänään piti samaisen mamman kanssa lähteä mukaani minun asioilleni. Eipä ole lähdössä kun laittoi yöllä viestin, ettei kykene. Ei sitten. Minulta palaa käämi ja saavat olla ihan keskenään NIIN raskaana.

Voiko se raskaus oikeasti olla noin tuskaista? Pitääkö sitä heittäytyä ollenkaan raskaaksi jos se on noin vaikeaa? Toivottavasti en ikinä tule olemaan siinä kierteessä. Jossain välissä olisin ehkä halunnutkin lapsia. Se oli silloin kun en tiennyt todellisuutta.

1 kommentti:

Darja kirjoitti...

Ei raskaus ole raskasta! Ei ainakaan neljännellä kuulla, jolloin pahoinvointi helpottaa ja maha ei tunnu vielä missään.

Onhan jokainen raskaus luku erikseen, ei voi väittää, että kun mullakin näin niin samalla tavalla muillakin.

Raskaus on kuitenkin luonnollinen asia. Itse naiset saattaa itsensä siihen tilaan ja turha siitä on muita syyttää ja rankaista. Synnytys on senkin takia niin helvetin rankka, että silloin voisi päästää kaikki höyryt pihalle! Mölyt voisi pitää mahassaan. Tulevan äidin täytyy keskittyä nauttimaan raskaudesta (varsinkin kun se on ensimmäinen)eikä pilata oman ja muiden ilon valittamalla.